Eli uudet kotisivumme löytyvät osoitteesta:
http://mustajavalkoiset.weebly.com/index.html
Tulevaisuuden tapahtumamme päivittyvät sinne :)
TERVETULOA!
maanantai 18. helmikuuta 2013
maanantai 26. marraskuuta 2012
Narvan näyttelyssä 24.11.2012
Viikonlopun ohjelmassa oli näyttely Viron Narvassa launantaina. Blondipoikien kanssa lähdettiin reissuun sertien toivossa ja matkaseuraksi otettiin myös valkkarityttö Musti. Mikko rakastui Mustiin tulenpalavasti heti :D
Narvaan oli ilmoittautunut peräti 12 valkkaria, vaikka kyseessä oli yksipäiväinen pieni kansallinen näyttely :) Tuomarina toimi Anna Brankovich Serbiasta.
Junnu-uroksia oli kolme ja saatiin, mitä toivottiin eli Mario oli junnu-uroksista ykkönen. Avouroksissa Mikolla oli kilpailija kotimaasta, mutta Mikko sai avourosten ykkössijan sekä siten myös sertin, koska nuortenluokan uros taisi saada EH:n.
Paras uros -kehässä esiintyivätkin sitten molemmat pojat. Mustin emäntä oli Marion hihnanpäässä ja ihan hyvin meni niin kauan, kun pojat eivät olleet peräkkäin. Tuomari sijoitti urokset aluksi järjestykseen Mikon ensimmäiseksi ja Marion toiseksi, mutta sittenhän ei enää Mario ravista tullut mitään, kun velipojan perässä piti juosta :/ Ei, vaikka vaihdettiin juoksuttajiakin :) Tuomari siis nosti toisen avouroksen Marion edelle, joten Mikko PU1 ja Mario PU3. Vähän harmittaa, kun melkein olivat meidän pojat 1. ja 2. :D
Matkaseuralainen Musti menestyi hienosti nartuissa saaden 3. junnusertinsä ja valioituu nyt EE JMVAksi. Marion kanssa metsästämme vielä yhtä junnusertiä, jotta Mariokin valioituisi Viron junnuvalioksi. Mikko puolestaan tämän sertin myötä valioituu Viroon, Suomeen, Ruotsiin ja Latviaan, jos olen ihan oikein ymmärtänyt! Hieno reissu taas kertakaikkiaan! :D
Narvaan oli ilmoittautunut peräti 12 valkkaria, vaikka kyseessä oli yksipäiväinen pieni kansallinen näyttely :) Tuomarina toimi Anna Brankovich Serbiasta.
Junnu-uroksia oli kolme ja saatiin, mitä toivottiin eli Mario oli junnu-uroksista ykkönen. Avouroksissa Mikolla oli kilpailija kotimaasta, mutta Mikko sai avourosten ykkössijan sekä siten myös sertin, koska nuortenluokan uros taisi saada EH:n.
Paras uros -kehässä esiintyivätkin sitten molemmat pojat. Mustin emäntä oli Marion hihnanpäässä ja ihan hyvin meni niin kauan, kun pojat eivät olleet peräkkäin. Tuomari sijoitti urokset aluksi järjestykseen Mikon ensimmäiseksi ja Marion toiseksi, mutta sittenhän ei enää Mario ravista tullut mitään, kun velipojan perässä piti juosta :/ Ei, vaikka vaihdettiin juoksuttajiakin :) Tuomari siis nosti toisen avouroksen Marion edelle, joten Mikko PU1 ja Mario PU3. Vähän harmittaa, kun melkein olivat meidän pojat 1. ja 2. :D
Matkaseuralainen Musti menestyi hienosti nartuissa saaden 3. junnusertinsä ja valioituu nyt EE JMVAksi. Marion kanssa metsästämme vielä yhtä junnusertiä, jotta Mariokin valioituisi Viron junnuvalioksi. Mikko puolestaan tämän sertin myötä valioituu Viroon, Suomeen, Ruotsiin ja Latviaan, jos olen ihan oikein ymmärtänyt! Hieno reissu taas kertakaikkiaan! :D
 |
| Pojat ja Narvan saavutukset :) |
tiistai 13. marraskuuta 2012
Jyväskylä KV 11.11.2012
Sunnuntaiaamun pimeässä suuntasimme Marion kanssa kohti Jyväskylän kansainvälistä koiranäyttelyä. Mukaan oli ilmoittautunut peräti 65 valkoista: 1 pentu, 30 urosta, 34 narttua. Aikuiset koirat tuomaroi Christine Rossier Sveitsistä. Tuomarin kotimaa oli ehkä innoittanut osallistumiseen, sillä Sveitsihän on rodun "kotimaa", vaikka siitä ehkä voidaan olla toistakin mieltä ;)
Lähes kaikki koirat olivat paikalla ja I-kirjainkin on näköjään niin alkupäässä aakkosia, et Mario johdatteli ensimmäisessä kotimaan virallisessä näyttelyssä junnu-rokset kehään ;) Tähän ehti jo Mikon kanssa tottua eli olemaan kaikkien tai ainakin luokkansa ensimmäinenä ;)
Mario esiintyi melko vähillä loikilla ja sai ERIn. Kolmelle muulle junnu-rokselle myös ERI ja yhdelle EH. Kilpailuluokassa Mario sai säilyttää ykköspaikkansa eli luokkavoitto! SA:t jaettiin peräti kolmelle koiralle.
Luokkien edestessä kävi selväksi, että tuomari tykkääkin enemmän pörröisistä pitkäkarvaisemmista koirista ;) Turkin oli suotavaa olla myös mahdollsimman valkoinen, eikä kovin kapoinen tai pitkäselkäinen koira ollut tuomarin mieleen. Tuomari oli kyllä melkoinen ERImaatti, vähän olisi saanut rankemmalla kädellä valita mieleisiään... tai sitten laatu oli vaan niin hyvä :D
En todellakaan odottanut sijoituksia PU-kehästä, koska 10 urosta sinne pääsi. Ensin tuomari valitsi 6 ja sitten 4 sijoitettaviksi ja yhä olimme kisassa mukana. Hämmästys ja ilo oli valtava, kun tuomari sijoitti Marion, 10 kk, TOISEKSI! Ja koska ykkönen ei sertiä saanut ottaa, niin Mariolle eka SERTi heti ensimmäisestä näyttelystä ja todella isossa joukossa! En meinannut todeksi uskoa :D PU-kehässä taidettiin sijoittaa vain avoimenluokan uroksia ja Mario. 7:stä valiouroksesta ei kukaan mahtunut sijoitettuihin tällä kertaa.
Arvostelukin oli hieno: 10 months. Very well developed for his age. Excellent topline, croup and tailset. Excellent head type. Strong in pigmentation. Excellent coat and colour. Straight and free in movement.
Lähes kaikki koirat olivat paikalla ja I-kirjainkin on näköjään niin alkupäässä aakkosia, et Mario johdatteli ensimmäisessä kotimaan virallisessä näyttelyssä junnu-rokset kehään ;) Tähän ehti jo Mikon kanssa tottua eli olemaan kaikkien tai ainakin luokkansa ensimmäinenä ;)
Mario esiintyi melko vähillä loikilla ja sai ERIn. Kolmelle muulle junnu-rokselle myös ERI ja yhdelle EH. Kilpailuluokassa Mario sai säilyttää ykköspaikkansa eli luokkavoitto! SA:t jaettiin peräti kolmelle koiralle.
Luokkien edestessä kävi selväksi, että tuomari tykkääkin enemmän pörröisistä pitkäkarvaisemmista koirista ;) Turkin oli suotavaa olla myös mahdollsimman valkoinen, eikä kovin kapoinen tai pitkäselkäinen koira ollut tuomarin mieleen. Tuomari oli kyllä melkoinen ERImaatti, vähän olisi saanut rankemmalla kädellä valita mieleisiään... tai sitten laatu oli vaan niin hyvä :D
En todellakaan odottanut sijoituksia PU-kehästä, koska 10 urosta sinne pääsi. Ensin tuomari valitsi 6 ja sitten 4 sijoitettaviksi ja yhä olimme kisassa mukana. Hämmästys ja ilo oli valtava, kun tuomari sijoitti Marion, 10 kk, TOISEKSI! Ja koska ykkönen ei sertiä saanut ottaa, niin Mariolle eka SERTi heti ensimmäisestä näyttelystä ja todella isossa joukossa! En meinannut todeksi uskoa :D PU-kehässä taidettiin sijoittaa vain avoimenluokan uroksia ja Mario. 7:stä valiouroksesta ei kukaan mahtunut sijoitettuihin tällä kertaa.
Arvostelukin oli hieno: 10 months. Very well developed for his age. Excellent topline, croup and tailset. Excellent head type. Strong in pigmentation. Excellent coat and colour. Straight and free in movement.
Mario: JUN ERI, JUK1, SA, PU2 ja SERT
keskiviikko 7. marraskuuta 2012
Mikon luonnetesti 4.11.2012
Hupsista, kun onkin vierähtänyt aikaa viimepäivityksestä ;) Onhan tässä tapahtunut, joten muistellaan ensin tuoreinta :)
Viime sunnuntaina Mikolle tuli 2 vuotta täyteen ja Mikko vietti syntymäpäiväänsä luonnetestin merkeissä Maaningalla. Ajomatkaahan oli, joten autossa matkustusta kertyi yhteensä 8 tuntia edestakaisin yhteen päivään ;)
Jostain kumman syystä Mikko aavisteli, että synttärijuhlina on Halloweenin kunniaksi kauhupartyt eikä iloiset ilmapallo ja serpentiinikekkerit :D Meille tuli hiukan kiire, koska soittivat testipaikalta, kun olimme tunnin ajomatkan päässä Kuopiosta, että ovat reilusti edellä aikataulusta. Me olimme kuitenkin varanneet aikaa niin, että olisimme paikalla n. 1,5 h ennen omaa vuoroa ;) No ehdin vain vähän kävellä Mikon kanssa "asioimassa", koska olimme vuorossa heti seuraavana, kun paikalle saavuimme.
Tuomaroinnin testissämme hoitivat Jorma Kerkkä ja Leena Berg ja tilannetta seuraili myös tuomariharjoittelija.
Taisteluleikki ei oikein meinannut tuomari Kerkän kanssa sujua, mutta minun kanssa Mikko taisteli hyvin. Vähän se taisteli Kerkän kanssakin ja meinasi jopa tuomarille vähän hihojaankin polttaa, kun tuomari tahallaan härppi kepillä ;) Taisteluhalu siis +2, Kerkän mukaan vahva kakkonen .
Kelkkakin lähti liikkeelle tosi hyvin! Mikko jopa yritti hyökkäillä kelkkaa kohti, vaikka kelkka oli jo aika lähellä.... mutta sitten Kerkkä teki lähellä rajun nykäisyn ja koira meni puihin. Sitten jouduttiinkin vähän odottelemaan ennenkuin Mikko lähestyi kelkkaa. Arvostelussa Kerkkä sanoi, että kun se alkoi tosi hyvin, niin hän arvioi hiukan väärin ja teki turhan rajun nykäisyn lähellä. Toinen tuomari naureskeli Kerkälle, että jos olisit tehnyt pehmeämmän nykäisyn ja koira olisi hallinnut tilanteen heti , niin nyt palautteessa pohdittaisiin, ettei testattu kunnolla ;)
Pimeässä huoneessa Mikko ei ihan heti lähtenyt etsimään, vaan olisi jäänyt Kerkän kanssa hengailemaan, mutta kun tajusi homman idean, niin haki minut ihan nopeasti esteiden yli loikkien ilman mitään ääni tai muita apuja. Toimintakykynä kaikkiaan +1 kohtuullinen.
Ihmishyökkäyksessä harjoittelijatuomari hyökkäsi ja Mikko ihan reilusti mun edessä puolusti. Vierelle väisti vasta, kun tuomari "tuli päälle" risuineen. Oli heti kaveri hyökkääjän kanssa, kun risu viskattiin metsään. Tästä Kerkkä sanoi palautteessa, että harkitsi, olisko minun hupusta otettava kiinni, ajatellen toista tuomaria, ettei Mikko vaan pääse minulta sen kimppuun :D Siellä testipaikalla nimittäin oli liukasta sohjoa joka paikassa! Tuloksena puolustushaluksi +3 kohtuullinen, hillitty.
Haalarille rähähti rumasti väistäessään ja tynnyrin tieltä hipsutteli pois, muttei kaikkein ripeimmin eli temperamentti +2 kohtuullisen vilkas. Kierteli kelkat, haalarit, tynnyrin kävelyohituksilla eli +1 hieman pehmeä.
Seinäkokeessa haukkui, kun Kerkkä läheni ja kun uhka jatkui, niin suuntasi hyökkääjään ja oli kaveri hyökkäyksen jälkeen kuitenkin eli terävyys +3 kotuullinen, ei jälkihyökkäyshaluja.
Ampumisessa Mikko selvästi kuuli/kuunteli laukaukset, ei mitenkään pelännyt, mutta siis ++ laukauskokematon. Kuunneltiin metsässä edellisen laukaukset. Suuntaa selvästi päänsä ja kuuntelee, muttei muuten reagoi. Eihän tuo mitään ukkosia, uudenvuodenpaukkuja tai muita kovia ääniä ole koskaan pelännyt eikä reagoi niihin :) Ei tosin ole varsinaisia ampumisääniä läheltä koskaan kuullut :)
Hermorakenne siis +1 hieman rauhaton eli ottaa vähän painetta (=läähättää), mutta tuo yleensä äänekäs otus ei testissä vinkunut tai haukkunut yhtään ylimääräistä esim. osioden välillä :)
Luoksepäästävyydestä tuomari Kerkkä pohti, että Mikon kyräilytyyli voisi olla (pitikö jopa todennäköisenä) opittua käytöstä! Eli koira on käytöksellään (omalla mulkoilullaan) saanut ihmiset väistämään ja tämä tietysti vahvistaa sen käytöstä, koska eihän Mikko millään lailla välttämättä halua tutustua vieraisiin ihmisiin ;) Mikko siis on enemmän kuin ujo eli +2b luoksepäästävä, hieman pidättyväinen.
Todella hienosti loppuenlopuksi meni!!! Mikko kuitenkin täytti 2 vuotta samana päivänä eli ihan keskenkasvuinen jeppe vielä <3 Yhtään miinuspojoja ei tullut ja hyväksytty tulos!
YHTEENSÄ +144 pistettä ja ++ eli laukauskokematon :) Niin ONNELLISIA ollaan :D
Kotona tehtiin rankan reissun päätteeksi kahden nakin kakku Mikolle synttäreiden ja hyväksytyn luonnetestin kunniaksi <3 <3 Nyt sitten tarttisi SERTejä saalistaa, jotta saadaan Mikosta valio muutamaankin maahan toivottavasti :)
Tässä pari kuvaa Mikosta tältä päivältä, kun tänään ei satanut ja ollut niin pimeää, että kuviakin voi ottaa ;)
Viime sunnuntaina Mikolle tuli 2 vuotta täyteen ja Mikko vietti syntymäpäiväänsä luonnetestin merkeissä Maaningalla. Ajomatkaahan oli, joten autossa matkustusta kertyi yhteensä 8 tuntia edestakaisin yhteen päivään ;)
Jostain kumman syystä Mikko aavisteli, että synttärijuhlina on Halloweenin kunniaksi kauhupartyt eikä iloiset ilmapallo ja serpentiinikekkerit :D Meille tuli hiukan kiire, koska soittivat testipaikalta, kun olimme tunnin ajomatkan päässä Kuopiosta, että ovat reilusti edellä aikataulusta. Me olimme kuitenkin varanneet aikaa niin, että olisimme paikalla n. 1,5 h ennen omaa vuoroa ;) No ehdin vain vähän kävellä Mikon kanssa "asioimassa", koska olimme vuorossa heti seuraavana, kun paikalle saavuimme.
Tuomaroinnin testissämme hoitivat Jorma Kerkkä ja Leena Berg ja tilannetta seuraili myös tuomariharjoittelija.
Taisteluleikki ei oikein meinannut tuomari Kerkän kanssa sujua, mutta minun kanssa Mikko taisteli hyvin. Vähän se taisteli Kerkän kanssakin ja meinasi jopa tuomarille vähän hihojaankin polttaa, kun tuomari tahallaan härppi kepillä ;) Taisteluhalu siis +2, Kerkän mukaan vahva kakkonen .
Kelkkakin lähti liikkeelle tosi hyvin! Mikko jopa yritti hyökkäillä kelkkaa kohti, vaikka kelkka oli jo aika lähellä.... mutta sitten Kerkkä teki lähellä rajun nykäisyn ja koira meni puihin. Sitten jouduttiinkin vähän odottelemaan ennenkuin Mikko lähestyi kelkkaa. Arvostelussa Kerkkä sanoi, että kun se alkoi tosi hyvin, niin hän arvioi hiukan väärin ja teki turhan rajun nykäisyn lähellä. Toinen tuomari naureskeli Kerkälle, että jos olisit tehnyt pehmeämmän nykäisyn ja koira olisi hallinnut tilanteen heti , niin nyt palautteessa pohdittaisiin, ettei testattu kunnolla ;)
Pimeässä huoneessa Mikko ei ihan heti lähtenyt etsimään, vaan olisi jäänyt Kerkän kanssa hengailemaan, mutta kun tajusi homman idean, niin haki minut ihan nopeasti esteiden yli loikkien ilman mitään ääni tai muita apuja. Toimintakykynä kaikkiaan +1 kohtuullinen.
Ihmishyökkäyksessä harjoittelijatuomari hyökkäsi ja Mikko ihan reilusti mun edessä puolusti. Vierelle väisti vasta, kun tuomari "tuli päälle" risuineen. Oli heti kaveri hyökkääjän kanssa, kun risu viskattiin metsään. Tästä Kerkkä sanoi palautteessa, että harkitsi, olisko minun hupusta otettava kiinni, ajatellen toista tuomaria, ettei Mikko vaan pääse minulta sen kimppuun :D Siellä testipaikalla nimittäin oli liukasta sohjoa joka paikassa! Tuloksena puolustushaluksi +3 kohtuullinen, hillitty.
Haalarille rähähti rumasti väistäessään ja tynnyrin tieltä hipsutteli pois, muttei kaikkein ripeimmin eli temperamentti +2 kohtuullisen vilkas. Kierteli kelkat, haalarit, tynnyrin kävelyohituksilla eli +1 hieman pehmeä.
Seinäkokeessa haukkui, kun Kerkkä läheni ja kun uhka jatkui, niin suuntasi hyökkääjään ja oli kaveri hyökkäyksen jälkeen kuitenkin eli terävyys +3 kotuullinen, ei jälkihyökkäyshaluja.
Ampumisessa Mikko selvästi kuuli/kuunteli laukaukset, ei mitenkään pelännyt, mutta siis ++ laukauskokematon. Kuunneltiin metsässä edellisen laukaukset. Suuntaa selvästi päänsä ja kuuntelee, muttei muuten reagoi. Eihän tuo mitään ukkosia, uudenvuodenpaukkuja tai muita kovia ääniä ole koskaan pelännyt eikä reagoi niihin :) Ei tosin ole varsinaisia ampumisääniä läheltä koskaan kuullut :)
Hermorakenne siis +1 hieman rauhaton eli ottaa vähän painetta (=läähättää), mutta tuo yleensä äänekäs otus ei testissä vinkunut tai haukkunut yhtään ylimääräistä esim. osioden välillä :)
Luoksepäästävyydestä tuomari Kerkkä pohti, että Mikon kyräilytyyli voisi olla (pitikö jopa todennäköisenä) opittua käytöstä! Eli koira on käytöksellään (omalla mulkoilullaan) saanut ihmiset väistämään ja tämä tietysti vahvistaa sen käytöstä, koska eihän Mikko millään lailla välttämättä halua tutustua vieraisiin ihmisiin ;) Mikko siis on enemmän kuin ujo eli +2b luoksepäästävä, hieman pidättyväinen.
Todella hienosti loppuenlopuksi meni!!! Mikko kuitenkin täytti 2 vuotta samana päivänä eli ihan keskenkasvuinen jeppe vielä <3 Yhtään miinuspojoja ei tullut ja hyväksytty tulos!
YHTEENSÄ +144 pistettä ja ++ eli laukauskokematon :) Niin ONNELLISIA ollaan :D
Kotona tehtiin rankan reissun päätteeksi kahden nakin kakku Mikolle synttäreiden ja hyväksytyn luonnetestin kunniaksi <3 <3 Nyt sitten tarttisi SERTejä saalistaa, jotta saadaan Mikosta valio muutamaankin maahan toivottavasti :)
maanantai 1. lokakuuta 2012
Mikolla terveet silmät :)
Tänään kävimme Mikon kanssa virallisessa silmätarkastuksessa eläinlääkäri Jaana Pätilällä. Silmät olivat terveet ja lausunto on nyt kaksi vuotta voimassa. Mikon silmät on tarkastettu kerran jo viime syksynä terveiksi, mutta alle yksivuotiaalla lausunto oli vain vuoden voimassa.
Samalla oli mahdollisuus antaa verinäyte Hannes Lohen koirien geenitutkimusta varten, joten käytimme tilaisuuden hyväksi. Ei Mikosta se verinäytteenotto kyllä niin hauskaa ollut :D
Pari kuvaa viikonlopulta, Mikko melkein kaksi vuotta:
Samalla oli mahdollisuus antaa verinäyte Hannes Lohen koirien geenitutkimusta varten, joten käytimme tilaisuuden hyväksi. Ei Mikosta se verinäytteenotto kyllä niin hauskaa ollut :D
Pari kuvaa viikonlopulta, Mikko melkein kaksi vuotta:
torstai 27. syyskuuta 2012
Mario 9 kk
Mariolla tuli 25.9.2012 täyteen ikää 9 kk! Marion strategiset mitat ovat
tällä hetkellä 67 cm säkäkorkeutta ja painoa 39,5 kg. Iso poika siis!
"Merkkipäivänä" napsittiin muutama otos :)
sunnuntai 23. syyskuuta 2012
Näytelmiä ja MH:n ruotimista ;)
Viikko sitten lauantaina 15.9. kävimme Marion kanssa valkkareiden päänäyttelyssä eli SSKY:n erikoisnäyttelyssä. Mikonkin olin sinne hätäpäissäni ilmoittanut, mutta päätin kuitenkin jättää kotiin. Kyseiseltä tuomarilta on Mikolla jo vuoden takaa arvostelu ja muutenkin taitaa tuomari tykkätä pienemmistä ja pitkäkarvarvaisista koirista :) (Mikko olisi ollut omassa luokassaan jättimäinen kahteen paikallaolleeseen kilpakumppaniin verratuna.) Mikon poisjäännissä oli myös se onni, että kyydissämme ollut valkkarineiti Milli aloitti juuri juoksut, että olisi voinut olla meillä matkassa ongelmia :D Oli muutama muukin tehnyt "mikot", kun 29 ilmoittautuneesta paikalla oli vain 23 koiraa. Valkkaripentuja oli vain yksi eli Mario, mutta sekin oli siirretty toiselle tuomarille. Marion arvosteli Leila Kärkäs ja arvostelu oli todella upea! Tuloksena siis KP ja ROP-pentu. Tuomari suullisestikin kehui koiraa ja piti Mariosta kovasti. Arvostelu Marion näyttelyiden alla.
Sunnuntaina 16.9. oli Mustin vuoro suunnata MH-luonnekuvaukseen. Luonnekuvauksen tuloksen laitoinkin jo viimeviikolla tänne näkyville. Kuvaus meni varsin "mustimaisesti". Oltiin nimittäin metsässä, jossa oli vasta kaadettu puita, joten reilusti oli risuja tarjolla ;). Kolmen minuutin paikallaolo hoidettiin siellä risujen keskellä, joten minä seison ja yritän pitää pokkani, kun Musti riuhtoo risuja ja tipputtelee niitä eteeni heitettäväksi, vinkuu ja yrittää kiinittää huomioni, käy istumaan jos huomaisin ja lopulta käy silppuamaan maahan makuulleen risuja, kun ei mitään tapahtunut :)
Etäleikkijää Musti katseli ja kun päästin irti, kääntyi, katsoi minua, huomasi maassa pystyssä riman (aloitusmerkki tälle osiolle :D), kiskaisi riman irti, tiputti eteeni ja jäi odottamaan heittoa katsellen minua ja keppiä vuorotellen ;) Tätäkään ei taidettu etäleikissä hakea :D
Haalareita ei Musti ominpäin uskaltanut lähestyä, vähän haukahteli. Räminälaite oli helpompi. Aaveet eivät olleet niin pelottavia, kun ei ääntäkään päästänyt ja seisoi edessäni. Aaveiden kääntyessä säpsähti ja tuli minun kanssa tutustumaan tyyppeihin. Kaikkiin ihmisiin suhtautui positiivisesti ja lähestyi, vaikkei mitenkään erityisen kiinnostunut vieraista olekaan.
Loppuampumisesta ei välittänyt leikkiessä, eikä muutenkaan, mikä oli odotettavissa. Tosin taas se laukausten odottelu paikallaan vaihtui kuusen oksien repimiseksi, kun niitä oli siinä ihan vieressä houkuttelevä läjä :D
Se, mikä tässä eniten yllätti, oli alun takaa-ajo-osuus. Ei mitään reaktiota. Minä olen sitä mieltä, ettei Musti huomannut, kun oli muutakin kiinnostavaa. Tuomareiden mielestä huomasi, muttei ollut tarpeeksi kiinnostava saalis. Voi olla niinkin, mutta minusta se oli oudosti järjestetty: ylämäkeen, jossa pieni karvainen rätti häviää mäen taa minunkin katsekorkeudelta. Musati katselee vähän minun polvien yläpuolelta. Koira nyt ei tietenkään pelkällä näköaistilla pelaa, mutta tuskin pelkällä kuulollakaan jahtaa, jos ei ole vilaustakaan huomannut??? Muualla olen nähnyt tämän saman virityksen ihan tasamaalla koiran edessä... Ja kun Mustilla on taatusti saalisvietti kohdillaan. On ihan sama, mitä karjun perään, kun rusakko lähtee pihalta. Sinne menee Mustikin metsä rytisten ja löntystelee sitten muutaman minuutin päästä samaa jälkeä takaisn nenä maassa muina miehinä :)
Lopputuloksen oli aktiininen ja sosiaalinen koira. Järjestää itse tekemistä tarvittaessa. Se on meidän Musti!
Tämän viikonlopun ohjelmassa oli eilen 22.9. ajelu Turun ryhmänäyttelyyn ja takaisin. Tuomarina oli Puolasta Waldemar Mrowiec ja koiria 22 kpl ilmoitettuna. Mariolla oli viimeinen esiintyminen pentuluokassa ja kyllä kehänlaidallakin hämmästeltiin, että pentu vai? ;) No, onhan Mario kookkaan puoleinen nuorukainen :) Tuomarikin kysyi iän ja totesi naurahtaen, että tuollainen "pieni" pentu :) Mario oli jälleen ainoana pentuna KP+ROP-pentu. Mikolle tuomari olisi halunnut mustan kirsun. No, ei se taida olla mahdollista muuta kuin värjäämällä. Tosin tämän tuomarin kohdalla olisi noki nenästä jäänyt huomaamatta, kun ekaa kertaa jouduin itse näyttämään koirien hampaat :) Mikko kuitenkin ERI, NUK1 ja SA. Ei kuitenkaan sijoitusta PU-kehässä. Siellä pärjäsi vain vanhemmat pitkäturkit ;) Mun pojat olivatkin ainoat lyhyempikarvaiset versiot urosten puolella :) Näyttelyiden alla poikien arvostelut ja taas Mario sai Mikkoa paremman ja jopa pitemmän arvostelun. Yleensä pennulla on lyhyemmät ;) Kivasti meni siis.
Nyt ehkä Mikon näyttelyt jäävät vähemmälle luonnetestiä odotellessa ja keskitytään Marion uran avaamiseen. Junnuluokkaan on Marion aika siirtyä! Saas nähdä, kun kermat kuoritaan noista pentuluokan arvosteluista, niin kuinka Mario pärjää. Tottakai toivotaan hienoa menestystä virallisissakin luokissa! Nyt talvella noita näyttelyitä ei vaan kauhean tiheästi ole ja ihan kaikkialle ei viitsi lähteä :) Ja vähän pitäisi Marion hyppimistä kehässä (minua vasten) saada jollakin hillittyä ;) Ensimmäistä virallista koitosta kuukauden kuluttua Viron Rakveressa odotellessa...
 |
| Mario tuomari Leila Kärkäksen arvosteltavana. |
 | |||
| Poika ja palkinnot |
Sunnuntaina 16.9. oli Mustin vuoro suunnata MH-luonnekuvaukseen. Luonnekuvauksen tuloksen laitoinkin jo viimeviikolla tänne näkyville. Kuvaus meni varsin "mustimaisesti". Oltiin nimittäin metsässä, jossa oli vasta kaadettu puita, joten reilusti oli risuja tarjolla ;). Kolmen minuutin paikallaolo hoidettiin siellä risujen keskellä, joten minä seison ja yritän pitää pokkani, kun Musti riuhtoo risuja ja tipputtelee niitä eteeni heitettäväksi, vinkuu ja yrittää kiinittää huomioni, käy istumaan jos huomaisin ja lopulta käy silppuamaan maahan makuulleen risuja, kun ei mitään tapahtunut :)
Etäleikkijää Musti katseli ja kun päästin irti, kääntyi, katsoi minua, huomasi maassa pystyssä riman (aloitusmerkki tälle osiolle :D), kiskaisi riman irti, tiputti eteeni ja jäi odottamaan heittoa katsellen minua ja keppiä vuorotellen ;) Tätäkään ei taidettu etäleikissä hakea :D
Haalareita ei Musti ominpäin uskaltanut lähestyä, vähän haukahteli. Räminälaite oli helpompi. Aaveet eivät olleet niin pelottavia, kun ei ääntäkään päästänyt ja seisoi edessäni. Aaveiden kääntyessä säpsähti ja tuli minun kanssa tutustumaan tyyppeihin. Kaikkiin ihmisiin suhtautui positiivisesti ja lähestyi, vaikkei mitenkään erityisen kiinnostunut vieraista olekaan.
Loppuampumisesta ei välittänyt leikkiessä, eikä muutenkaan, mikä oli odotettavissa. Tosin taas se laukausten odottelu paikallaan vaihtui kuusen oksien repimiseksi, kun niitä oli siinä ihan vieressä houkuttelevä läjä :D
Se, mikä tässä eniten yllätti, oli alun takaa-ajo-osuus. Ei mitään reaktiota. Minä olen sitä mieltä, ettei Musti huomannut, kun oli muutakin kiinnostavaa. Tuomareiden mielestä huomasi, muttei ollut tarpeeksi kiinnostava saalis. Voi olla niinkin, mutta minusta se oli oudosti järjestetty: ylämäkeen, jossa pieni karvainen rätti häviää mäen taa minunkin katsekorkeudelta. Musati katselee vähän minun polvien yläpuolelta. Koira nyt ei tietenkään pelkällä näköaistilla pelaa, mutta tuskin pelkällä kuulollakaan jahtaa, jos ei ole vilaustakaan huomannut??? Muualla olen nähnyt tämän saman virityksen ihan tasamaalla koiran edessä... Ja kun Mustilla on taatusti saalisvietti kohdillaan. On ihan sama, mitä karjun perään, kun rusakko lähtee pihalta. Sinne menee Mustikin metsä rytisten ja löntystelee sitten muutaman minuutin päästä samaa jälkeä takaisn nenä maassa muina miehinä :)
Lopputuloksen oli aktiininen ja sosiaalinen koira. Järjestää itse tekemistä tarvittaessa. Se on meidän Musti!
Tämän viikonlopun ohjelmassa oli eilen 22.9. ajelu Turun ryhmänäyttelyyn ja takaisin. Tuomarina oli Puolasta Waldemar Mrowiec ja koiria 22 kpl ilmoitettuna. Mariolla oli viimeinen esiintyminen pentuluokassa ja kyllä kehänlaidallakin hämmästeltiin, että pentu vai? ;) No, onhan Mario kookkaan puoleinen nuorukainen :) Tuomarikin kysyi iän ja totesi naurahtaen, että tuollainen "pieni" pentu :) Mario oli jälleen ainoana pentuna KP+ROP-pentu. Mikolle tuomari olisi halunnut mustan kirsun. No, ei se taida olla mahdollista muuta kuin värjäämällä. Tosin tämän tuomarin kohdalla olisi noki nenästä jäänyt huomaamatta, kun ekaa kertaa jouduin itse näyttämään koirien hampaat :) Mikko kuitenkin ERI, NUK1 ja SA. Ei kuitenkaan sijoitusta PU-kehässä. Siellä pärjäsi vain vanhemmat pitkäturkit ;) Mun pojat olivatkin ainoat lyhyempikarvaiset versiot urosten puolella :) Näyttelyiden alla poikien arvostelut ja taas Mario sai Mikkoa paremman ja jopa pitemmän arvostelun. Yleensä pennulla on lyhyemmät ;) Kivasti meni siis.
Nyt ehkä Mikon näyttelyt jäävät vähemmälle luonnetestiä odotellessa ja keskitytään Marion uran avaamiseen. Junnuluokkaan on Marion aika siirtyä! Saas nähdä, kun kermat kuoritaan noista pentuluokan arvosteluista, niin kuinka Mario pärjää. Tottakai toivotaan hienoa menestystä virallisissakin luokissa! Nyt talvella noita näyttelyitä ei vaan kauhean tiheästi ole ja ihan kaikkialle ei viitsi lähteä :) Ja vähän pitäisi Marion hyppimistä kehässä (minua vasten) saada jollakin hillittyä ;) Ensimmäistä virallista koitosta kuukauden kuluttua Viron Rakveressa odotellessa...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)